Vaikutukset maisemaan nousivat isoimmaksi keskustelunaiheeksi Kilvenaavan tuulipuiston yleisötilaisuudessa. Lisäksi yleisöä puhuttivat voimaloiden koko ja aika niiden elinkaaren jälkeen.

Narkauksen kylätalossa pidettiin joulukuun alussa yleisötilaisuus Kilvenaavan tuulipuistohankkeesta. Tilaisuuteen osallistui kolmisenkymmentä ihmistä, joista noin kaksi kolmasosaa paikan päällä ja loput etäyhteydellä. Pohjan Voiman edustajat toivottivat yleisön tervetulleeksi ja kannustivat kysymään mahdollisimman paljon.

Tuulipuistohankkeen edustajina paikalla olivat Pohjan Voiman toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto, maankäyttöpäällikkö Ossi-Matti Lahtinen ja projektipäällikkö Tuomas Westerling. Lisäksi tilaisuuteen osallistuivat ELY-keskuksen ylitarkastaja Marja Anttonen ja FCG:n projektipäällikkö Kaisa Annala.

Kilvenaavan suunniteltu tuulipuisto perustuu Pohjan Voiman esiselvityksiin, joiden mukaan alueelle voisi rakentaa 10–20 tuulivoimalaa. Nyt on käynnistynyt lakisääteinen YVA-menettely, jossa tutkitaan, soveltuuko alue tuulipuistoksi ja mitä hyötyjä ja haittoja siihen mahdollisesti liittyy.

Tilaisuuden aluksi ELY-keskuksen Marja Anttonen kertoi, mitä YVA-menettely pitää sisällään. Prosessin tarkoituksena on arvioida mahdollisimman tarkkaan ja monipuolisesti hankkeen vaikutuksia asukkaisiin, luontoon, maisemaan ja alueen elinkeinoihin. Tärkeä osa YVA-prosessia on kerätä tietoa ja mielipiteitä paikallisilta.

Vastuu kannetaan loppuun asti

Tuulipuiston kokonaisvaikutukset mietityttivät rovaniemeläisiä. Miten se vaikuttaa maisemiin? Mitä tapahtuu, kun voimala tulee tiensä päähän?

Asiantuntijat kertoivat, että osana YVA-selvityksiä tutkitaan, millaisia yhteisvaikutuksia hankkeilla on. Tuulipuiston vaikutuksia ei siis tarkastella irrallaan toisistaan. Esimerkiksi yhteisiä maisemavaikutuksia tutkii maisemakysymyksiin erikoistunut asiantuntija.

Tuulivoimaloilla on noin 35 vuoden elinkaari, jonka jälkeen tarvitaan peruskorjausta. Pohjan Voiman Tomi Mäkipelto kertoi, että hanketoimijalla on vastuu voimaloiden hoitamisesta myös niiden toiminnan päätyttyä. Se tehdään voimassa olevan lain ja säädösten mukaan eli käytännöissä voimaloista puretaan niiden maanpäälliset osat.

YVA-selvityksessä selvitetään hankkeen suurimmat mahdolliset vaikutukset. Siksi ohjelmassa vaikutukset lasketaan muun muassa kokonaiskorkeudeltaan 300-metristen tuulivoimaloiden mukaan. Se on 50 metriä enemmän kuin suurimmat nyt käytössä olevat voimalat. Todellisuudessa ympäristövaikutukset ovat usein selvitystä pienempiä.

Yleisöstä kysyttiin, asuuko joku hanketta suunnittelevista itse alueen läheisyydessä.

“En, mutta voisin asua”, vastasi Mäkipelto.

“Ymmärrän, että kodin läheiset maisemat huolestuttavat. Siksi on tärkeää, että saamme mahdollisimman paljon mielipiteitä tässä vaiheessa, kun asioita vasta selvitetään.”

YVA-selvityksen tarkoituksena on selvittää tuulipuiston kaikki mahdolliset ympäristövaikutukset, jotta ne voidaan minimoida. Se tarkoittaa muun muassa meluvaikutusten, välkkeen ja maisemavaikutusten pienentämistä. Selvityksessä kuullaan luonnollisesti myös vapaa-ajan asukkaita.

Mäkipelto muistutti, ettei mitään ole vielä lyöty lukkoon. Suunnitelmia tarkennetaan sitä mukaa, kun tieto alueesta lisääntyy.

Töitä ja tuloja paikallisille joka vaiheessa

Rakentamisen aikana tuulipuistohankkeessa kaivataan monenlaista apua, kuten kuljetusta, majoitusta, ravintolapalvelua, sähkö- ja rakennusosaamista. Lisäksi tarvitaan erilaisia spontaaneja tukitoimia, kuten varaosia tai auraajia. Säännöllistä työvoimaa tarvitaan, kun tuulipuisto on toiminnassa.

Pohjan Voiman edustajat kehottivat olemaan yhteydessä, jos yhteistyö kiinnostaa.

“Meidän tapoihimme kuuluu, että aina käytetään mahdollisimman paljon paikallista työvoimaa”, Mäkipelto sanoi.

Lisäksi Pohjan Voima järjestää myöhemmin paikallisille yrittäjille erillisen tilaisuuden, jossa esitellään hankkeen työllistävyyttä ja yhteistyömahdollisuuksia. Hankesivujen kautta yhteistyöstä kiinnostuneet yritykset voivat jättää yhteystietonsa.

Tuulipuisto luo työpaikkoja ja siten verotuloja. Yksittäinen maatuulivoimala kerryttää sen elinkaaren aikana kaupungille jopa 800 000 euroa.